Tulevaisuuden osaaminen – mitä se on?

Timo Halttunen

Suomalaiset korkeakoulut toteuttivat AHOT korkeakouluissa –hankkeen (ESR) parissa opintomatkan Irlantiin lokakuussa 2012. Suomea ja Irlantia yhdistävät toisiinsa loistava menneisyys tietotekniikassa. Miltä näyttää maiden tulevaisuus?

Irlannin aiempi taloudellinen menestys pohjautui suurelta osin osaavaan ja englannin kieltä taitavaan työvoimaan. Korkeakoulutukseen osallistuminen kasvoi 1990-luvulla samaa tahtia talouden kanssa.  Kansainväliset, usein IT-alalla toimivat suuryritykset perustivat Euroopan toimintojaan Irlantiin. Taloudellinen toimeliaisuus perustui Colin Huntin raportin (2010) mukaan muualla tuotetun tiedon soveltamiseen. Käsitys talouden taantuman jälkeisen kasvun mahdollisuuksista pohjautuu sekin osaavalle työvoimalle. Irlannissa on kuitenkin huomattu, että tiedon lähteenä täytyy jatkossa olla yhä enemmän irlantilaiset korkeakoulut ja niiden tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta.

Kasvun huumassa huomattiin, että teollinen tuotanto siirtyi kehittyneistä länsimaista Aasiaan. Siellä suorittavan työn kustannukset olivat edullisia. Talouden käännyttyä taantumaan putosi irlantilaisten hyvinvoinnilta pohja. Huomattiin, että menestyäkseen tulevaisuudessa on eurooppalaisten haettava kilpailukykyä kehittyneistä ja innovatiivisista tuotteista ja palveluista. Samalla yrityselämän ja korkeakoulujen suhde muuttuu yhä kiinteämmäksi: taloudellinen menestys on juuri korkeakoulutetun työvoiman osaamisen varassa. Huntin raportin mukaan perustava kysymys tässä muutoksessa on tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely korkeakoulutuksessa (future skills: graduates for the 21 st century).

Mitä osaamista korkeakouluista valmistuvilla tulisi olla vuosina 2015 tai 2030? Miten nämä osaamiset määritellään korkeakoulujen opetussuunnitelmissa? Huntin resepti on liiallisen erikoistumisen (over-specification) sijaan laajemman ja syvällisemmän tieteellisen perustan luomisessa asiantuntijana kehittymiselle ja sitoutumisella elinikäiseen oppimiseen. Korkeakoulutuksen tulisi herättää oppijoissa kiinnostus matemaattisiin taitoihin, kriittiseen ajatteluun, vuorovaikutustaitoihin, ryhmätyötaitoihin ja tietotekniikan tehokkaampaan hyödyntämiseen. (Hunt 2010, 24.) Tietotekniikan aikakaudella myös humanistisella koulutuksella, taiteella ja luovuudella on painoarvoa, koska sovelluksia käyttävien ihmisten kokemus tietotekniikasta on yhä tärkeämpää. Korkeakoulutuksen tulisi kasvattaa aidosti kansainvälisiä ja globaaleja toimijoita, jotka kykenevät luoviin ja omaperäisiin, kaupallisesti menestyviin ratkaisuihin.

Suomessa tulevaisuuden osaamistarpeita ovat hahmotelleet mm. tutkijat Johann Lönnblad ja Matti Vartiainen Turun yliopiston johtamassa FUTUREX-hankkeessa. Uudenlaisen työn, kuten mobiilin tai monipaikkaisen työn osaamisvaatimukset ovat yhdistelmä yksilön ja ryhmän ominaisuuksia sekä toiminnallisia taitoja. Kirjallisuuskatsauksen yhteenvetona tutkijat havaitsivat työntekijöiden keskeisimmiksi ominaisuuksiksi itsensä johtamisen, kyvyn sopeutua uusiin ja epävarmoihin tilanteisiin, eri kulttuurien ymmärtämisen, avoimen mielen ja kyvyn työskennellä itsenäisesti erillään muista. Toiminnallisista taidoista korostuivat kommunikaatiotaidot, ajan hallinta ja tehokas

tieto- ja viestintätekniikoiden käyttö. Tutkimus suomalaisten, globaalien yritysten parissa tuki aiempien tutkimusten tuloksia tulevaisuuden työn osaamismääreistä. Tulevaisuuden työntekijöiden ja johtajien osaamisessa korostuvat kommunikaatiokyky, erilaisuuksien ymmärtäminen, joustavuus, aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus, järjestelmällisyys ja avoin mieli. Hajautetussa tai monipaikkaisessa työssä työntekijältä edellytetään uudenlaista osaamista, mutta tätä osaamista ei vielä osata huomioida rekrytointitilanteessa. (Lönnblad & Vartiainen, 2012.)

Huomataanko tulevaisuuden osaamistarpeet suomalaisessa korkeakoulutuksessa? Jos huomataan, miten osaaminen on määritelty korkeakoulujen opetussuunnitelmissa? Millaisissa oppimisympäristöissä tätä osaamista parhaiten syntyy? Osaamisperustaisuus korkeakouluissa – hankkeessa on mahdollisuus näiden asioiden työstämiseen ja pohtimiseen korkeakoulujen yhteistyönä.

Kirjallisuutta:

Hunt, Colin (2011): National Strategy for Higher Education. Draft Report of the Strategy Group. Strategy Group for Higher Education, Ireland. Julkaisu löytyy sivulta http://www.irishtimes.com/focus/2011/hunt-report/index.pdf.

Lönnblad, Johan & Vartiainen, Matti (2012): Future Competences – Competences for New Ways of Working. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean julkaisuja B:12. Turku. Julkaisu löytyy sivuilta www.futurex.utu.fi > julkaisut.

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

  

  

  

*